tiistai 31. heinäkuuta 2007

4808m






Huippuyritys alkoi perjantai-iltapäivällä hissimatkalla midin jäätikolle josta siirsimme pe-la yöna telttaa Taculin ja Maudin väliseen laaksoon. Ilma väreili jo tuolloin siihen malliin ettei pystyssä meinanut pysyä. Olimme saaneet köysistöömme vahvistusta Petskusta jonka oma koysistö ei ollut palautunut Teteroussen keikasta ja kärsi myös jalkavaivoista. Huipulle oli tarkoitus lahteä la-su yöna, mutta tuuli ei ottanut laantuakseen. Tässa vaiheessa Harri ja Elina vihelsivät omalta osaltaan pelin poikki lahinnä tuulen ja vuoristotautioireiden takia. Teimme sekaköysistön Petskun ja toiseen köyteen kuuluvien Tuomaksen ja Asserin kanssa. Tarkoituksena oli ainakin yrittää kiivetä ylös Mauditin jääseinää ja ottaa sitten tarvittaessa pakit ennen huippua jos tuuli viela yltyisi. Lähdimme matkaan sunnuntain vastaisena yöna klo 01. Mauditin seinällä ei yllätten tuullukkaan ja matka sujui hyvin pitkin rinnettä. Kun saavuimme Mauditin 60m pitkälle jää/lumiseinälle Petsku tyylikkaasti liidasi sen käyttäen välivarmistuksena yhtä kokonaista jääruuvia! Loppumatka huipulle sujui käpotellessä sivutuulessa. Tuuliselle huipulle saavuimme klo 07.30 jonne äkkiä saapui muitakin killan köysistöja.

Alastullessa yritin väistää saksalaista kiipeilijää reitilta sivuun jolloin lumipientare petti ja aloitin syöksyn alaspäin 100m pitkää lumirinnetta, onneksi olin köydessa kiinni ja pojat sekä selfarrest saivat pysäytettyä matkani lyhyeen. Loppumatkalla ylimääraista aikaa kului 4tuntia fiksatessa alastulokoysia Mauditin seinälle. Takaisin teltoilla olimme klo 14oo eli 13 tunnin huippupäivä oli tuolloin takana. Aamulla läksimme takasinpäin alas Taculin rinnettä johon oli satanut yön aikana runsaasti tuoretta lunta, mutta joka oli onneksi viela jäässa. Juuri kun luulimme selvinneemme keikasta ehjin nahoin pari kiipeilijaa laukaisi lumivyöryn midin hissiasemalta kohti meitä, pienella 50m spurtilla tämäkin oli selvitetty ja pääsimme väsyneina Midin hissiin ja takaisin Chamonixin laaksoon.


Tällahetkellä Harri ja Elina on yhdessä muun porukan kanssa kiipeilemässa Breventillä ja minä parantelen laaksossa palanutta/paleltunutta naamaani ja eilisillan huiputusjuhlan jälkimaininkeja...

Retkueella kaikki hyvin.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Huiputuksesta onnittelut!

Täälä helsingissäkin satoi tänään vettä vaakasuoraan vasten naamaa ja tuuli niin pirusti, että mää mukkasin rotvallin reunaan ja pipa lens..